Talvea vastassa

sdr

dav

sdr

Tänä vuonna talvi haettiin metsästä. Pienestä mökistä ja rantasaunasta Taivalkoskelta sekä upeista maisemista Julma Ölkystä Kuusamosta. Metsään mentiin syksyllä ja pois lähdettiin talvella – viikon aikana maisemasta hävisivät syksyn värit ja tilalle tulivat kauniit kuura ja jää.

Mietin, että mitäköhän kertoisin tästä viikosta. Voisin kertoa niistä upeista maisemista ja kuulaasta alkutalven pakkasesta, mikä vei maisemasta yhtäkkiä syksyn värit ja toi tilalle kauniin harmaan ja valkoisen. Voisin kertoa myös niistä siioista, jotka saatiin mökkilammesta. Voisin kertoa siitä rantasaunasta, jonka lempeissä löylyissä sai kuunnella, miten tuli rätisi ja ulkona tuuli huojui. Tai sitten voisin kertoa siitä, miten piti hakata puita, että pysyttiin lämpiminä. Miten piti tehdä tulet, että saatiin istua nuotiolla ja paistaa lettuja. Miten piti perata kalat ja sen jälkeen sai herkutella siianmädillä. Voisin kertoa kaikista niistä. Ne nimittäin tekivät viikosta erityisen.

Mietin sitä, miten välillä niin vähään mahtuu niin paljon. Ensin tuntui, ettei mieli suostu rauhoittumaan, kun se oli täynnä keskeneräisiä asioita, puolivalmiita tekstejä, hajanaisia ajatuksia, annettuja lupauksia, irrallisia lukuja ja lähestyviä deadlineja. Keskeneräisiä töitä ja ajatuksia.

Mutta sitten viikko metsässä teki tehtävänsä ja erityisesti viikon polttopuut synnyttivät tämän kömpelön mielikuvan ja vertauksen. Sen jälkeen myös tiesin, mistä kertoisin. Vähän kömpelösti mutta kuitenkin.

Polttopuut on nimittäin täällä olleet niin kuin omat ajatukset. Uudet ajatuksenalut on olleet levällään niin kuin liian suuret puut vajassa, toinen toisensa päällä ja sikin sokin. Sieltä olen niitä sitten nostellut yksitellen halkomapölkylle ja hakannut pienemmiksi, kamiinaan, saunanpesään tai nuotioon sopiviksi.

Osa halkesi ensihuitaisulla, noin vain. Osaa piti naputella useamman kerran, irrottaa kirveskin välillä ja aloittaa alusta. Ja osa oli sitten niin tiheäsyisiä ja kovia, etten voinut niille mitään. Niihin kirves juuttui kiinni.

Osasta tuli nättejä klapeja, mitkä kannoin sylissä kauniiseen pinoon ja poltin savuna ilmaan. Osa jäi edelleen sinne puuvajan nurkkaan. Ne oli ne tiheäsyisimmät, joihin ei kirves eikä omat voimat riittäneet. Täydet puukorit puolestaan jäivät sisälle kuivumaan ja odottamaan seuraavia kävijöitä.

Ihan niin kuin omat ajatukset. Niillekin viikko metsässä teki hyvää.

#ahveninen #taivalkoski #hossa #julmaölkky #kuusamo #retkipaikka #goslow #outdoor

dav

Advertisements

One thought on “Talvea vastassa

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s