Täydelliset kesäpäivät Maakallassa

dav

dav

 

dav

Yksi viime kesän täydellisistä kesäpäivistä oli Maakallassa Kalajoella ja sen muiston siivittäminä samaiselle karille mentiin tänäkin vuonna.

Tällä kertaa sain tutustua Jussiin, yhteen paikan vanhoista kalastajista. Jussi on tehnyt aikoinaan työuransa muualla, mutta käynyt Kallassa ja kalassa jo yli viisikymmentä vuotta. Tuntee siis saaren, sen kävijät ja tarinat paremmin kuin hyvin. Ja tarinankerronta on sellaista, että sitä kuuntelee mielellään. Niiden juttujen kautta pääsee mukaan menneisiin päiviin, koviin tuuliin, peilityyniin iltoihin, kalansaaliisiin ja merenkäyntiin.

Saaressa on muutama Jussin kaltainen, jotka kaikki tuntevat toisensa jo vuosikymmenten takaa. He tunnistavat toisensa jo pelkästään veneidensä äänistä. Huomaavat, milloin kukakin on lähtenyt rannasta ja osaavat siitä päätellä, milloin ketäkin voi odottaa mereltä takaisin. Miehet pistäytyvät toistensa luona tuon tuosta, juttelevat hetken, polttelevat  tupakit ja jatkavat taas matkaa.

Aamulla käyvät laskemassa verkot ja sopivan ajan päästä nostavat ne ylös. Laittavat saadut kalat suolaan ja muutaman tunnin päästä pannuun, halsteriin tai savustuspönttöön. Syövät sellaisenaan tai perunoiden ja leivän kanssa. Jutustelevat päivän säästä ja tuulesta. Ilalla sama uudestaan.

Äkkiseltään näyttää, että päivät seuraavat toisiaan samankaltaisina. Silti jokainen päivä on uusi ja omanlaisensa. Tuuli on erilainen, kalansaaliit vaihtelevat, rantaan on voinut tulla uusi vene, on tulossa talkoot tai maista kantautuu uutisia, joita pohditaan yhdessä.

Näiden päivien vaihtelevien säiden jälkeen voi kuvitella mielessään viime syksyn tuuliset päivät. Viimeiset lähtijät olivat valmistelleet mantereelle paluuta, kun tuuli vain yltyi ja jatkui. Olivat kävelleet karia päästä päähän ja odotelleet. Kuunnelleet säätiedotuksia ja odotelleet niin kauan, että tuuli laantui ja sitten lähteneet maihin kukin omilla veneillään. Odottamaan seuraavaa kevättä ja uutta Kallan kesää.

“Sydämeni tänne jää… kyllä se on hieno laulu. Sitä minä täällä laulan yksikseni.” Kun kysyin, pitääkö laulun sanat paikkansa, niin kyllä ne kuulemma pitää. Se vastaus on helppo uskoa.

Pieni pala omaakin sydäntä on tainnut jäädä sinne pieneen kalastajamökkiin ja saaren sileille kallioille.

Maakallaan pääsee käymään Kaljaasi Ansion tai FemEmaren veneen kyydillä.
Lisätietoa lähdöistä:

www.plassi.fi ja www.fememare.fi sekä www.visitkalajoki.fi/viikko-ohjelma

sdr

#maakalla #kalajoki #kaljaasiansio

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s